Kansallislaulu
Saamelaisten kanssallislaulu on Sámi soga lávlla (Saamen suvun laulu). Sanat on kirjoittanut 1906 Isak Saba (1875-1921). Laulun sävellys on Arne Sörlien ja suomennus Otto Manninen
 

Saamen suvun laulu


Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.

Tuimat tääl' on talven viimat,
tuulet, tuiskut määrättömät,
Saamen suku sieluin, mielin
silti rakastavi maitaan;
kulkijalle kuudan hohtaa,
roihuavat pohjanpalot,
poro pärskyy koivikossa,
melu täyttää järvet, jängät
pulkankolke talvitiet.

Taas kun kesäpäivän kehrä
kultaa metsät, meret, rannat,
kalamiehet meren, järven
kultakimalteessa keinuu,
kultasotkat soutaa, soiluu
hopeoina Lapin virrat,
välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,
miehet laskee lauleskellen
kosket, könkäät, suvannot.

Sortumatta Saamen heimo
kestänyt on vainolaisten
tapporetket, kirokaupat,
viekkaat väärän veron viejät.
Terve, sitkeä sa heimo,
Terve, rakas rauhan juuri,
veljesriidan raastamaton,
veljesveren vuotamaton
Saamen heimo hiljainen!

Saivat esi- isät ammoin
voiton väärintekijöistä.
Veljet, mekin torjukaamme
sitkeästi sortajamme!
Suku vankka Päivän poikain,
ei sua voita vainolainen,
kultakieltäs jos vain vaalit,
taattojen jos neuvot muistat:
Saamien on Saamen maa!