Tervetuloa
KARESUANDOON

Ruotsin pohjoisin kirkko Karesuandossa
 
”Pohjoiskalotin Keskuksessa”, Karesuandossa koet ainutlaatuisen tunnelman. Voit kuulla paikkakuntalaisten puhuvan kaikkia neljää kieltä joita puhutaan alueella: ruotsia, suomea, saamea ja norjaa, joskus jopa perinteisesti sekoittaen. Kesäyön aurinkoa voit ihailla Kaareavaaran näköalatunturilta. Näet kesäyön auringon kulkevan yli ainutlaatuisen tundran ja kolmen valtakunnan tunturimaiseman.


 
 27. Tammikuuta 1999 näytti pakkasmittari -50 astetta (-58°F)  


 
 

 
Karesuando tarjoaa Sinulle koskemattoman, ainutlaatuisen ja mieleenpainuvan luontoelämyksen. Kylä sijaitsee useiden erilaisten luontoalueiden rajamailla. Pohjois-länsi suunnalla sijaitsee joitain Ruotsin tunturialueen kauneimpia alueita. Kaiken tämän keskellä sijaitsee Karesuando, kaikkine sivilisoituneen maailman tarpeet tarjoten, kun taas Sinä saat kokea kiinnostavan saamelaiskulttuurin rinnakkain uusraivaajakulttuurin kanssa. Voit tutustua moniin kulttuurihistoriallisiin nähtävyyksiin ja osallistua moninaisiin aktiviteetteihin.


 
 

KARESUANDON KIRKKO 

 
Alkuperäinen kirkko rakennettiin 1816
 
Vanha Karesuannon kirkko rakennettiin vuonna 1816. Viisikymmentä vuotta myöhemmin, pääsiäisenä 1866, murtui kirkon kattopalkki ja kirkko oli vaarassa jakautua kahteen osaan. Vanha kirkkorakennus korvattiin vuonna 1905 nykyisellä rakennuksella. Uusi kirkkorakennus restauroitiin perusteellisesti vuonna 1953 -54. Kirkossa on Bror Hjord’in tekemä puuveistos joka esittää Lars Levi Laestadiusta, hänen oppilastaan Johan Raattamaata ja saametyttö Mariaa.

Kirkko on avoin vierailijoille.

 
 

LAESTADIUS PIRTTI
 


Vuosina 1826 -49 toimi rovasti ja kasvitieteilijä Lars Levi Laestadius Karesuannossa seurakunnan kirkkoherrana. Vuonna 1828 rakennettu yksinkertainen mökki on säilynyt kulttuurimuistona, tänä päivänä nimellä ”Laestadius pirtti”.

Pirtti on avoinna vierailijoille.
 

SÁMIID VIESSU 

 

Samiid viessu, saamelaisten käsityökeskus

 
 

VITA HUSET 


 

Vita huset, kotiseutu- ja sotamuseo
 

LAESTADIUS PUUTARHA


 
 
 
UUDISRAIVAAJIEN KYLÄ




 
KYLÄT KARESUANDON YMPÄRILLÄ
Asuinluvut 2003-12-31

Kuttainen (20 km):
1660-luvulla kylän nimi oli Tullinkisuando. Uskottavasti vanhin kylä Karesuannon seurakunnassa. Ruotsin pohjoisin maanviljelyskylä. Laestaadialainen herätysliike elää kylässä ja elävöittää sitä. Uimaranta sijaitsee 2 km kylän ulkopuolella. Kultuuritalo, jota näytetään vierailijoille.
Lintusuojelualue, Tervajärvi sijaitsee kylän mailla. ”Fjälldrömmen” tuottaa täytesuklaata Kuttaisessa.

Asukasluku: 393 henkilöä

Sudjavaara (40 km):
Kiinteitä asukkaita aikaisin 1700-luvulta. Ihmiset elivät metsästyksellä ja kalastuksella. On löydetty vanha kesähautasmaa, kivityökaluja ja metsästyskuoppia kylän ulkopuolelta josta voidaan päätellä ihmisten olleen täällä paljon aikaisemmin.

Kylä oli solmukohta ns ”Tupakkatielle”, jossa venäläistä tupakkaa (mahorkka, kessu, bondtobak) kuljetettiin Ruotsin Lappiin. Kaksi reittiä Suomesta yhtyi Sudjavaarassa: yksi Palojoki-Paittasjärvi-Sudjavaara, toinen Muonio-Saivomuotka-Sudjavaara. Reitti jatkui Lannavaara– Soppero– Jukkasjärvi– Kiruna. Tupakkatiekilpa Sudjavaaran ja Saivomuotkan välillä on liikunnallinen kilpailu suksilla hiihtäen, joka on saanut nimensä vanhan reitin mukaan. Kylältä kulkee polku Viikusjärven kylään ja sinä voit kulkea sen läpi Pessinkialueen.

Sudjavaarassa voit ottaa osaa nuotanvetoon tai kalastaa tai vaikka katsella turvekotia.

  

Saivomuotka (47 km):
Saivomuotka asutettiin vuonna 1848. Uudisasukkaat tullivat Karesuannosta ja Kuttaisesta. Johan Raattamaa, Lars Levi Laestadiuksen oppilas, oli yksi heistä. Tänään on Raattamaa-tila kultuurimuistomerkitty ja käytetään museona sekä seurakuntatalona. 

Asukasluku: 74 henkilöä
 
 
Maunu (15 km):
Ruotsin pohjoisin maantie johtaa Maunuun.
Kylä sijaitsee Könkämä-joen varrella, 12 km länteen Karesuannosta. Ensimmäinen uudisasukas asettui Maunuun 1500-luvun lopulla.
Maunu oli alueen keskus kunnes vanha Karesuanon kirkko rakennettiin vuonna 1816. Täällä oli lääninherran asunto , paja, ja postitoimisto. Posti jaettiin jalkaisin pitkien matkojen päähän, tai veneellä, ja talvisin hevosella, poroilla tai suksilla hiihtäen. Paja oli Pajantörmällä ja täältä voi löytää hiiltä ja rautajäänteitä vielä tänäpäivänä. Pajan vieressä sijaitsi kuuluisa maakellari jossa kanttori Jonas Grape poltti ja möi destillerattuja juomia niin samelaisille kuin talollisillekin.
Osia lääninherran kartanosta on jäljellä kylässä. Kun lääninherran kartanoa purettiin löytyi viinikaraffeja, käsintehtyjä ja maalattuja savikruukkuja joita säilytetään Nordiska museossa Luulajassa.
Jäänteitä myllystä on Kitkijoen varrella. Myllyssä jauhettiin ohraa.
Maunu on tundran ja metsien kohtauspaikka. Täällä loppuu mäntymetsä ja täältä löytyy Ruotsin pohjoisimmat kuuset, jotka ovat rauhoitettuja (5 km pohjoiseen kylästä). Maunussa alkaa (tai loppuu :)) tunturi ja tundra.

Mertajärvi (15 km):

Mertajärven kylä sijaitsee niemekkeellä. Pieni silta johtaa yli toiselle niemekkeelle jonka nimi on Närvä. Molempia nimiä käytetään ”Via Lappian”, ja Ruotsin, ehkä kauneimmasta kylästä. Kylä sijaitsee Rv 45-tien alapuolella. Tien vierellä on taukopaikka joka tarjoaa ainutlaatuisen kauniin lappilaisen, erikoisen näkymän yli jokien, soiden ja metsien. Ruotsin ehkä kaunein valaistu pururata sijaitsee Mertajärven ja Idivuoman välillä. Se kulkee pitkin kapeita hiekkaharjuja järvien keskellä. Pienet sillat johtavat niemekkeeltä toiselle. Onkos ehkä aikaa ulkoiluun…? Kalastusretki Idijoelle voidaan palkita isoilla harreilla.

Asukasluku: 132 henkilöä

Idivuoma (19 km):

Yksi hienoimmista viikinkiaikakauden esineistä löydettiin Idivuomasta, Ajakkavaarasta. Hopeinen kaularengas, jonka läpimitta on 18,5 cm ja paino 210 grammaa.
Kylä sijaitsee toisessa päässä sitä kaunista valaistua pururataa joka kulkee läpi ainutlaatuisen lappilaisen luonnon Mertajärven ja Idivuoman välillä. Lisäksi löytyy 30 km:n pituinen vaellusreitti läpi koskemattoman luontoalueen, Pessingin läpi Karesuandooon. Reitin varrella on erämökkejä yöpymiseen.
Ajakkavaara-vuorelta näet mielesi valloittavan luonnon yli Idivuoma ”jokilaakson” ja laajalti korkeita hiekkadyynejä
Kylän alueella on useita vanhoja kivisiltoja holvikaarineen.

Asukasluku: 128 henkilöä

 

PUHELINNUMEROITA

ELINTARVIKKEITA:
 Töyräs Livs 0981- 200 12
Teofilussons ICA, Kuttainen 0981- 210 63
Eliassons Partiaffär AB, Kötthall, Karesuando 0981- 200 48

YHTEISKUNTAPALVELUT

Karesuando Terveyskeskus 0981- 200 33
Vittangi Terveyskeskus 0981- 105 60
SOS 112
Poliisi, Kiruna 0980- 744 00
Tulli 0981- 207 70

RAHALAITOKSIA:

Föreningssparbanken, Vittangi 0981- 103 42
Posten, Karesuando 0981- 202 79
Svensk Kassaservice, Karesuando 0981- 200 92

KULJETUKSIA:

Arctic Tours AB 0981-200 00
Taxi A. Asplund, Kuttainen 0981- 210 38
Länstrafiken i Norrbotten AB 020- 470047

BENSIINIASEMIA:

OK Karesuando 0981- 200 11
Statoil, Karesuando 0981– 200 78
Teofilusson ICA, Kuttainen 0981- 210 63

TAIDEKÄSITYÖ:

Karesuando Slöjd 0981-203 76  
Karesuandokniven  0981-319 52, 319 53 
Valkeapää Anders, Kuttainen 0981- 210 12  
Nordkalottens Hemslöjd, Mertajärvi 0981- 231 40  
PI- Silver, Mertajärvi 0981- 231 36 
Presentfixer.se 0981-202 79
Karesuando Konst & Hantverk 070-22 58 599 

CAMPING ja HOTELLI:

Motell Arctic 0981– 203 70/200 00
Hotelli Karesuando 0981-203 30
Karesuando Camping (kanootinvuokrausta) 0981-201 39
Dagnys stuguthyrning 0981-200 40
Sandlövs stuguthyrning 0981-201 90
Sudjavaara kotiseutumuseo Ulla Söderfalk 0981-240 21
alt. Ivan Söderfalk 0981-240 28
Davvi Hotell, Finland 00 358 16 522 101
Naimakka Fjällstugor 0981-202 28
Saarikoski Turistlogi 0981-202 13
Kummavuopio Turistlogi 0981-202 14
Keinovuopio, Mannela 0981– 202 12
Vandrarhemmet i Karesuando 0981– 203 30

RUOKAILU ja CAFÈ:

Café Eurosuando 0981-202 79
Motell Arctica 0981-203 70
Kotiseutu- ja sotamuseo 0981-201 70
Hotell Karesuando 0981-203 30
Karesuando Vildmark 0981-202 79

 

Takaisin