Karesuvanto-Karesuandon jätevedenpuhdistamo

Karesuvanto-Karesuandon jätevedenpuhdistamo

Virallinen työmaan aloitus 18.4.2= 007

Karesuvannon- Karesuandon yhteisen jätevedenpuhdistamon rakennustyöt aloitetaan huhtikuussa 2007. Hankkeen urakoitsijaksi on urakkakilpailun jälkeen valittu T&A Mämmelä Kalajoelta. Töiden on määrä valmistua urakkasopimuksen mukaan viimeistään 15.12.2007.

Hanke on Enontekiön ja Kiirunan k= untien yhteishanke. Uusi jätevedenpuhdistamo edustaa parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Jätevesien myös sakokaivolietteiden puhdistus tapahtuu kokonaan sisätiloissa ja näinollen ei ympäristöön enää tule merkittäviä hajuhaittoja.

Pohjois Suomen Ympäristölupa= virasto on myöntänyt hankkeelle Ympäristöluvan,

Suomalais Ruotsalainen Rajajokikomissio puhdistettujen jätevesien johtamisluvan Muoniojokeen ja joenalitusluvat paineviemärille ja yhdysvesijohdolle,

Enontekiön Ympäristölau= takunta rakennusluvan ja johtojen sijoittamisluvan maa-alueelle.

Taustatietoja hankkeesta:

Karesuandossa vesijohtoon= ja viemäriin liittyneitä 325 asukasta ja Karesuvannossa 180.

Vesihuollon yhdistämisellä saadaan varmuutta toimintaan ja luodaan riittävän suuri toimintayksikkö

Molemmat vanhat jätevedenpuhdistamot olisivat vaatineet pikaista tehostamista

Jätevedenkäsittelyä ei olisi voitu kehittää tulevaisuudessa Karesuandon nykyisell&aum= l; puhdistamopaikalla

Karesuvannon suomen puolella oleva puhdistamopaikka soveltui hyvin yhteispuhdistamon paikaksi.

Molemmilla kylillä on tarve vedenhankinnan varmistamiseen toisesta hankintalähteestä.

Yhteisjätevedenpuhdi= stamo on päätetty rakentaa Yleissuunnitelman mukaisesti Karesuvannon nykyi= sen jätevedenpuhdistamon paikalle. Vanhan puhdistamon liete-, etuselkeytys= -, ja tasausaltaat sekä pystyselkeyttämö puretaan ja alue maisemoidaan. <= /p>

Karesuandon nykyinen puhdistamo muutetaan pumppaamoksi ja tasausaltaaksi sekä teurastamon jätevesien esikäsittelypaikaksi

Hankkeen rakentaminen on ajoitettu 18.4.2007 – 15.12.2007 väliselle ajalle.

Jätevedenpuhdistamon toteuttamiskustannukset ovat 1.269.500 € ALV 0%.

&= nbsp; &nbs= p;

= &nb= sp; = &nb= sp; = =

Rahoitus

&= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; - EU-rahoitus &= nbsp; &nbs= p; = 523 100 €

&= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; - Lapin ympäristökeskus = &n= bsp; = ; 395 420 €

&= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; - Kiirunan kunta = ; &n= bsp; = ; <= /span>262 300 €

&= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; - Enontekiön kunta &nbs= p; &= nbsp; &nbs= p; 78 680 €

&= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; - Ykstyinen rahoitus &= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; 10 000 €

&= nbsp; &nbs= p; &= nbsp; - YHTEENSÄ &n= bsp; = ; = 1 269 500 = 364;

Yhteispuhdistamon omistaa ja sen käytöstä tulee vastaamaan Kiirunan ja Enontekiön kuntien omistama osakeyhtiö. Muu vesihuolto toimii nykyiseen tapaan

Vaiheessa 2 vuo= den 2008 aikana tehdään siirtoviemärit ja vesijohtojen yhteen liittäminen.

Siirtoviemäri Karesuandon puolta ja joen alitse Karesuvannon puhdistamolle. Muoniojoen al= itus puhdistamon kohdalla; pituus 4650 m.

Yhdysvesijohto Karesuandon vesilaito= kselta Karesuvannon verkostoon kylän kohdalla; pituus 2260 m.

Mihin uudella jätevedenpuhdistamolla pyritään ?<= /b>

-Biologisen hapenkulutuksen vähentäminen:

Jätevesien orgaaniset aineet kulu= ttavat happea, mikä aiheuttaa laskuvesistössä happikatoa.

Happea kuluttavat orgaaniset ainesosat= ovat jätevedessä jakaantuneet kiintoaineeseen sitoutuneeseen ja liukoisessa muodossa olevaan kuormitukseen, jotka tavanomaisessa asumisjätevedessä ovat karkeasti yhtä suuret. Tavanomainen a= rvo tulevassa jätevedessä on noin 250 mgBOD7/litra (BOD7 on suure joka mittaa veden kykyä kuluttaa happea 7 vuorokauden laboratoriotestiss&au= ml;) Karesuvannon-Karesuandon uuden puhdistamon tapauksessa lähtevän v= eden arvo saa olla korkeintaan 20 mgBOD7/l jonka lisäksi reduktion on oltava > 90%. Kiintoaineeseen sitoutunut orgaaninen kuorma poistetaan mekaanisen esikäsittelyn (porrasvälppä) sekä painovoimaisen laskeuttamisen (etuselkeyttämö) avulla. Liukoisessa muodossa oleva BOD poistetaan laitoksen biologisessa vaiheessa (bioroottori), jossa mikrobikasvusto muuttaa sen solumassamuotoon.

-Fosforikuormituksen vähentä= minen:

Jäteveden sisältämä fosfori on ravinne joka aiheuttaa luonnossa rehevöitymistä.

Fosfori poistetaan jätevedest&aum= l; etupäässä kemiallisen saostuksen avulla (jäteveteen lisätään alumiinipohjaista kemikaalia jonka avulla fosforia sisältävät kiintoainepartikkelit saatetaan laskeutettavaan muotoon). Laskeutus tapahtuu jälkiselkeytyksessä. Fosforin poistovaade uudella yhteispuhdistamolla puhdistamolla on > 90%.

Karesuvanto-Karesuando jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot

Laitos on mitoitettu puhdistamaan noin= 800 hengen jätevedet. Mitoituksessa on huomioitu alueen matkailun suhteell= inen suuruus. Laitoksen mitoitusvirtaama on 220 m3/d. Viemäriverkkoa pitkin saapuvan jäteveden lisäksi laitoksella käsitellään alueen sakokaivolietteet (Sako,- ja umpikaivolietteet viemäriverkon ulkopuoliselta alueelta)

Laitoksen prosessi:

Vesiprosessi.

-Porrasvälpällä poistet= aan vedestä karkea kiintoaine.

-Etuselkeytyksessä laskeutetaan vedestä painovoimaisesti laskeutuvat kiintoaineet.

-Bioroottorilla jätevedestä = poistetaan liukoisessa muodossa oleva orgaaninen aine.

-Kemikaloinnissa veteen annostellaan saostuskemikaalia.

-Flokkauksessa kemikaloidun veden kiin= toaineet saatetaan laskeutettavaan muotoon.

-Jälkiselkeytyksessä flokatu= n veden kiintoaineet poistetaan laskeuttamalla.

Lieteprosessi.

-Selkeyttämöihin kertynyt li= ete siirretään sakeuttamoon jossa sen kiintoainepitoisuutta nostetaan= .

-Sakeutettu liete kuivataan koneellise= sti.

-Kuivattu liete pumpataan putkea pitkin kompostikentälle jossa se kompostoidaan.

Ajolietteet.

Laitokselle tulevat ajolietteet käsitellään kuin tuleva jätevesi.

Laitoksen erityispiirteitä….(energiataloudellinen ja joustava)<= /span>

Biologisen osan toteuttaminen bioroott= orilla:

Biologisessa prosessissa mikrobeille t= arvitaan ravintoa (jätevesi) sekä happea.

Valtaosa maamme biologis-kemiallisista jätevedenpuhdistamoista on biologiselta osaltaan toteuttettu ns. Aktiivilieteprosessina. Aktiiviliteprosessissa muodosteaan altaaseen liettettä johon kasvatetaan mikrobikasvusto. Happi johdetaan altaaseen pumppaamalla kompressoreilla tuotettua paineilmaa altaanpohjalla oleviin ilmastimiin, joista se vapautuu pieninä kuplina. Aktiivilieteprosessin ongelmia ovat suuren energiakustannuksen (Paineilman tuotto) lisäksi lietefaasissa vapaana kasvavan mikrobikannan heikko kyky mukautua tulevan v= eden laadun tai määrän vaihteluihin.

Karesuvannon-Karesuandon uudella puhdi= stamolla nämä ongelmat on poistettu käyttämällä ns, Bioroottoriteknikkaa jossa mikrobikasvusto kasvatetaan kiinteälle kasvualustalle (bioroottori) joka on osin jäteveteen upotettuna. Roott= oria pyöritettäessä saa kasvusto vuoroin happea (ilmasta) vuoroin ravinteita (vedestä). Bioroottorin käyttöenergia on huomattavasti matalampi kuin aktiivilieteprosessin vaatima ilmastusenergia. Kiinteälle kasvualustalle kasvatettu mikrobikasvusto kestää myös huomattavan hyvin nopeita ja voimakkaita kuormitusvaihteluita.

Modernia ympäristöteknologiaa Pohjois-Suomesta.

Uuden jätevedenpuhdistamon proses= sin suunnitellut ja urakoiva Kalajokinen T&A Mämmelä Oy on maanla= ajuisesti tunnettu modernin ympäristöteknologian edelläkävijä Suomessa. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa jätevedenpuhdistamoiden koneita ja laitteita sekä jätevedenpuhdistuksen kokonaisratkaisuj= a.

T&A Mämmelä Oy on Suomes= sa markkinajohtaja bioroottori ratkaisuun perustuvien prosessien urakoitsijana= ja omaa merkittävän markkinaosuuden mm. Mekaanisen esikäsittelyn laitteiden toimittajana.

Puhdistamon rakennustekniset työt suorittaa LPL-Rakennus Oy Kempeleestä ja sähkö-instrumentoin= ti- ja automaatiotyöt Slatek Ky Oulusta.