|
Karesuandon
historia Pieni katsaus Karesuandon historiaan
1335
– Kymmenyksiä maksettiin kirkkoherralle. 1604-1616 - Georgius Henrici Yli Tornion pappina 1606-1607 – Rakennettiin kirkko markkinaan(joen rantaan) 1607 – Enontekiön seurakunta erotettiin Yli Tornion seurakunnasta 1615-1619 – pakolaisia tuli Venäjän sodan alta 1698 – Rounalan kirkko peruskorjattiin 1673 - Lapinmaan julistus astui voimaan 1695 - Uudistettiin lapinmaan julistus 1670-Luvulla - tuli ensimmäinen uudisasukas Karesuandoon Måns Mårtensson 1672 – Tuli pappi Sirma seurakuntaan. 1695 – Kreivi G Douglas vieraili 1714 – Rounala Kirkon katto uudistettiin(päre katto) 1728 - Markkina Kirkko rakennettiin(törmälle) 1732 – Carl von Linnés biologi, professori lapin matkat 1732 – Markkinaan rakennettiin kirkontorni, johon asetettiin kolme pientä kirkonkelloa 1748 - Enontekiön seurakunta sai oman kirkkoherran 1749-1773 - Salomon Tornberg oli Enontekiön kirkkoherrana 1749 - Lapinohjesääntö ja lapin julistus yhdistettiin 1751 – Lääkäri O. Kierning vieraili Enontekiöllä 1768 – Pappila muutettiin Sorviaisesta, Markkinan törmälle 1776-1788 - Daniel Engelmark Enontekiön kirkkoherrana. 1788-1806 – Erik Grape, "Herra-Erkki", Enontekiön kirkkoherrana, Markkinassa 1790 – Markkinan kirkkoa laajennettiin 1791 – amanuens, intendent doktor C. Qvenfel tutki luontoa 1792 – Ranskalainen C.R. de Vesvrotte vieraili 1793 – Sopulien vaellusvuosi ja oli paljon pöllöjä 1798 – Englantilainen R. Motteux vieraili. 1799 -Englantilaiset Clarke ja Cripps vierailivat Markkinassa ja valmistivat siellä ilmapallon jonka täyttivät kuumalla ilmalla, pallo lensi tienoon yllä. 1799 – Eversti Sköldebrand ja italialainen Acerbi Markkinassa 1799-1800 – mag. Johan Erik Forsström och kand. Göran Wahlenberg tutkivat luontoa. 1800-Luvulla - Kansakoulunopettaja Carl Johan Äsperi kom till tuli Karesuandoon 1800 - Lars Levi Laestadius syntyi Arjeplogissa. 1800 - Pappi Johan Erik Forsström vieraili Rounalassa "kirkkotupa" 1803 – 890 ihmistä seurakunnassa joista saamelaisia 26 asui Koökämä-Rounalassa 1806 – Erik Grape muutti Nedrekalixin. 1809 - Venäjän sota 1809 - Seurakunta lopetettiin kun Suomi joutui Venäjän alle. 1813-1826 - Zacharias Grape, Erik Grapen poika, oli kirkkoherrana. 1813 – Koulu, joka lopetettiin vuonna 1820. opetettiin Katekismuksen avulla 1813-1816 - Karesuando sai vanhan kirkon. 1816 - Karesuando tuli Ruotsin pohjoisin seurakunta. 1816 - Karesuando oli vain kolmen "savun" kylä 1820 - Lars Levi Laestadius tuli ylioppilaaksi Uppsalassa 1823 – Naimakka uudisasutus 1825 - Lars Levi Laestadius vihittiin papiksi 1826 - Lars Levi Laestadius tuli kirkkoherraksi Karesuandoon 1826 – Markkinan kirkko hajoitettiin ja siirrettiin Palojoensuuhun, siellä sitä ei koskaan pystytetty 1827 - Lars Levi Laestadius ja Brita Catarina Alstadius menivät naimisiin 1832 - Laestadius liittyin"Karesuandon tutkimusmatkaan" Wilhelm Von Wright, Carl Fredrik Stenius ja 1833-1839 - Anders Fjellner oli Laestadiuksen sijaisena Karesuandossa 1839 - Alkoholin tuonti kielto lappiin 1840 - Lars Levi Laestadiuksen lapsi Levi kuoli vain kolme vuotiaana 1841 - Lars Levi Laestadius sai Ranskan Hederslegionens Ritarinristin Ranskan kuninkaalta Louis Philippeltä 1842 - Piispa Frans Mikael Franzén nimitti L.L.Laestadiuksen rovastiksi Karesuandon seurakuntaan 1843 - Pohjolan ensimmäisen raittiusyhdistyksen aloitti L.L.Laestadius 1846 – Kummavuopio uudisrakennettiin, Laestadiuksen kalamaja 1800-luvun toisella puoliskolla– Vittanki (Saarikoski) asutettiin 1847 - Professor Peter F Wahlberg ja Professor Selander Karesuandossa 1848 - Ensimmäinen pysyvä koulu lapinmaassa rakennettiin Lainioon, Martti-talo 1849 - L.L.Laestadius viimeinen saarna Karesuandossa ennen muuttoa Pajalaan 1800-luvun puolessa välissä – Siikavuopio uudisasutettiin 1849-1855 - Fredrik Engelmark, Pastorina Karesuandossa 1856-1874 - Johan Oskar Curtelius pastorina Karesuandossa 1861 - Lars Levi Laestadius kuoli Pajalassa 1866 - pääsiäisenä, kirkon kattohalkesi harjalta miltei kahteen osaan. 1874-1881 - Frans Vilhelm Lidström Kirkkoherrana Karesuandossa 1881-1887 - Johan Anton Nyman kirkkoherrana Karesuandossa 1888 – rakennettiin Nimismiehentalo(Vita Huset) 1888-1965 - Nimismies asui Karesuandossa. 1894 – jäät lähtivät 15. huhtikuuta 1900 – Sato ei kypsyny. kylmä kesä. 1901 – tosi kuiva kesä ja vaikea sadonkorjuu 1901-1902 – Rakennettiin kivi silta välille Idivuoma ja Mertajärvi. 1902 – Paha katovuosi pohjolassa. Kesä tuli myöhässä ja oli kylmä 1902-1915 - Karl Vitalis Karnell Kirkkoherrana Karesuandossa 1905 - uusi, nykyinen kirkko vihittiin käytöön. 1909 – Lääkäri Thorbjörn Hwass varoitti syömästä raakaa kalaa (lapamato). 1912 - tuli ajettava tie Karesuandoon. 1914-1915 - Työväentalo, joka paloi 1915. 1916 - uusi työväentalo, kerrostalo 1917 – Ensimmäinen maailmansota 1918 - Espanjan tauti riehui Karesuandossa. 1918 - Kirkko oli tyhjä joulun pyhänä 1918 – Ossian Elgström, taiteilia kesä vieraana 1919 – pulavuosi – kahvista, sokerista ja jauhoista 1919 - Herätys Kristin uskoon 1920-luvulla- Ruotsin pohjoisin koulu 1920-Luvulla uhrattiin yhä Markkinan uhrimännylle(uhri-aihki) 1920-Luvulla valmistui tie 45 1922 - Kuningatar Victoria sairasmajatalo ja lapinkoti 1944-45 – evakko toisen maailmansodan takia 1946 – rakennettiin Grängesbergsvarv M/S Karesuando 1950-luvun lopussa alkoi lautta liikennoidä, Suomi-Ruotsi väliä Karesuandossa 1950-luvulla saatiin asfaltti tielle 45. 1954 - Kirkon urut rakensi Grönlunds urkuseppä 1961 – Kirkon alttariveistoksen valmisti Bror Hjort 1962 – Porche-traktori Keinovuopioon 1960 – Kylmä kesä 1964 – Viimeinen perhe joka asui kammissa, muutti tavalliseen hirsitaloon 1960 – koulu 1970 - Sopulin vaellus vuosi 1980 – silta valmistui 1994 – Kahdeksan kanttinen koulu, avajaiset piti Gunnar Brodin 2001 - Vanhan tullitalon ovet aukesivat - alkoi toisenlainen toiminta ja rakennus sai uuden nimen- EUROSUANDO-HUSET 2001 - Demografiska databasen aloitti Karesuandossa 2004 - Laajakaista tuli Karesuandoon. 2004 – ”Victorialeden”, kansainvälinen kelkkareitti vihittiin käyttöön
|